Tekstit

Menestys, mitä ihmettä se on

Juttelin taannoin sukulaispoikani kanssa. Jotenkin juttu meni myös menestykseen. Tuumin, että ei menestys voi olla vain rahassa mitattavaa, niin kuin usein ajatellaan. Asia jäi sitten pyörimään päähäni ja ajattelin, että pitänee pohtia sitä vielä lisää. Aloitan pohdinnan nyt ”syvästä päästä”. Jotkut saattavat vielä muistaa 10 käskyä. Siellä neljännessä käskyssä kirjoitetaan: Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että saisit elää kauan ja menestyisit. Menestyksestä mainitaan sittemmin Isossa Kirjassa, että joku henkilö menestyi hyvin tai menestyi kaikissa toimissaan. Mielenkiintoista on, että kun googlettaa menestys-sanalla, niin yhden nettisivun ensimmäisenä kuvana on kukas muu, kuin Kimi Räikkönen menestyjän kuvana. Toisaalla samalla sivustolla kuitenkin (onneksi) esitetään menestystä myös sisäisenä näkökulmana. Siis koetko itse menestyneesi jollakin alueella elämässäsi, vaikka se ei näy ulkoisesti eikä taloudellisestikaan. Richard Bransonin mukaan todellista menestystä pitäisin mitata si
Lähetä kommentti
Lue lisää
  Odottamisen aika Oletko odottanut jotakin tapahtuvan. Ajattelet, että on kulunut jo pitkä aika, eikä vieläkään kuulu mitään. Sanonta, odottavan aika on pitkä, tuntuu yhä todellisemmalta. Mitään ei kuulu. Sitten yhtäkkiä pitkältä tuntunut odottaminen päättyy ja olet ehkä helpottunut, iloinen tai saatat olla myös huolestunut. Tänä päivänä odotetaan lähes epätoivoisesti, että koronapandemia päättyy. Tätä ennen on odotettu koronatulosta tai ajan kulumista, että pääsisi toiseen tai kolmanteen rokotukseen. Moni on odottanut työpaikkatietoa tai koronalomautuksen loppumista, Ukrainan ja Venäjäntilanteen selviämistä ja varmasti monia muita päivittäiseen elämään liittyviä tärkeiden tietojen ratkeamista. Urheilijat ja penkkiurheilijat odottavat pian alkavissa olympialaisissa kiihkeästi menestystä ja mitaleita. Onneksemme tänä vuonna on myös yhä enemmän aiempiin vuosiin nähden äitejä ja isiä, jotka odottavat joko ensimmäistä lastaan, kaksosia tai uusia lapsia perheeseen. Voisiko odottam
Lähetä kommentti
Lue lisää
Hyvinvointia kustannustavoitteissa (kirjoitukseni Suur-Jyväskylän lehdessä 5.1.2022) Ymmärrän monen ihmisen olevan hämillään sote-uudistuksesta, koska siihen liittyy paljon ristiriitaisiakin tekijöitä. Tavoitteenahan uudistuksella on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut, ja parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Samalla pitää kuitenkin hillitä kustannusten kasvua ja päättää kuinka laaja palveluverkosto tai pelastustoimen taso kunnissa on. Etlan sivulta löytyykin otsikko, joka kuvaa em. tilannetta: ”Palvelujen parantamistavoite on ristiriidassa kustannustavoitteen kanssa”. Siksi onkin etsittävä kustannustehokkaita hyvinvointia edistäviä vaihtoehtoja. On pakko ottaa tähän vielä yksi sote-uudistuksen tavoite; vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin. Ihmettelen, miksi valtio siirtää hyvinvointialueille vastuun syntyvyyden laskun hoidosta, kun hallituksella ja eduskunnalla olisi ollut ma
Lähetä kommentti
Lue lisää
Kuva
  Aluevaaleissa Lähdin sitten mukaan tähän aluevaaliprojektiin ja perustelen hiukan miksi . Kun pyydettiin mukaan, mietin viikon verran, mitä annettavaa minulla on aluevaaleissa ja lopulta päätin sitten kantaa korteni kekoon ja laittaa naamani ja helpon numeroni 345 näkyviin. Nyt hiukan pidempi selostus… Minua huolettaa hyvinvointialueiden tiukka rahoitus, kun mukana on kaksi suurta kokonaisuutta sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi (yksi soten tavoite on hillitä kustannusten kasvua). Näiden suurten kokonaisuuksien alle kuuluu pienempiä, mutta tärkeitä toimintoja. Näistä esimerkkinä mm. ikääntymisen aiheuttamat haasteet (sote-uudistuksen tavoite) ja oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut, jotka on mainittu yhdyspintana kuntien järjestämän koulun ja hyvinvointialueen välillä. Kummankin hoitoon uudistuksessa on turvattava tarvittavat resurssit. Koulun/oppilaitoksen ja sote-puolen kiinteää yhteistyötä tarvitaan yhä enemmän nuorten tukemiseksi. Oppilasta ja opiskelijaa koskeva o
Lähetä kommentti
Lue lisää
Onko työlläni merkitystä ”Haluaisin uskotella itselleni, että työlläni on ollut merkitystä” luen repliikin isänpäivänä saamasta kirjasta. Kuinka paljon merkitystä olikaan sotiemme aikaisilla nuorilla miehillä ja naisilla, että saamme viettää itsenäisyyspäivää vapaassa maassa. Rintamien lisäksi siviilissäkin tehtiin monia työtehtäviä, joilla oli merkitystä maamme turvallisuudelle. Edesmennyt äitinikin valvoi 20-vuotiaana taivasta iltayön pimeydessä Lappeenrannan Tykissä ilmavalvonta tarkkailussa. Ajattelen kiitollisuudella kaikkia heitä, jotka aikanaan varmistivat itsenäisyytemme ja mahdollisuuden nykyiseen hyvinvointiin. Sodan jälkeen Suomi nousi ja maksoi sotakorvauksensa monien erilaista työtä tekevien ammattilaisten ansiosta. Silloin työn laatua ei ollut varaa karsastaa, toisin kuin nykypäivänä. Media ei nostanut esiin ”jukkiskokkeja”, joksi moni nuori haluaisi, vaan työtä tehtiin ruoan saannin ja elämisen turvaamiseksi. Kaikilla sodan jälkeisen maan rakentamiseen osallistuneil
Lähetä kommentti
Lue lisää
Unelmieni ajankaari Minun unelmissani juuri maailmaamme saapuneet pikkuiset köllöttelevät turvallisesti hoitavissa syleissä. Isommat lapset leikkivät huolettomina omissa puuhissaan kesän auringossa tai talven hangilla pihoilla ja metsiköissä. Metsistä ja talojen seinistä kaikuva lasten ilo ja nauru saa aikuisten suut hymyilemään ja rentous leviää koko kehoon. Minun unelmissani kouluikäiset ja nuoret elävät hyvillä mielin koulu- ja vapaa-aikaansa. Kouluissa kaikki saavat olla osallisena koulun kulussa ja jokaisella on joku kaveri, ketään ei jätetä yksin. Ketään ei myöskään kiusata, sillä kiusaajatkin ovat oppineet jo elämäntaitoja ja toisen kunnioittamista. Kaikilla on turvallinen olo olla oma itsensä. Minun unelmissani jokainen on löytänyt oman paikkansa tässä yhteiskunnassa. Opiskelupaikka on turvattu niille, jotka haluavat päästä alalle, jonne ovat ehkä haaveilleet nuoruusvuosien aikana. Heitä autetaan, ohjataan ja tuetaan kohti tulevaisuutta ja itsenäistä elämää. Ajallaan saamme
Lähetä kommentti
Lue lisää
  Mistä tunnet sä ystävän Onhan tämä ihan hassua. Kun ihmisen pitäisi nukkua yöllä, niin yhtäkkiä huomaa heränneensä johonkin ajatukseen. Viime yönä päähäni nousi yllättäen Mistä tunnet sä ystävän -laulu. Tämä tuttu ja paljon kommentoitu laulu on yksi ehdoton helmi ulkomaisista sanoista suomennettujen laulujen joukossa. Ystävyys on tapetilla yleensä enemmän ystävänpäivän aikana, mutta kuitenkin se kuuluu jokaiseen päivään ja siksi ajattelin kirjoittaa siitä jotakin. Monet meistä kuulumme erilaisiin ryhmiin, joissa näemme ihmisiä ja saamme kavereita. Tutustumme toisiimmekin ja jaammekin asioita, mutta läheinen ystävyys menee vielä tätä syvemmälle. Kaikilla meistä ei ole edellä mainittua ryhmää tai kaveriporukkaa ja usein ihminen voi jäädä tällaisessa tilanteessa aika yksinäiseksi. Yhden kaveriporukkani jäsen tapasi uimahallin saunan lauteilla miehen, joka kysyi häneltä porukastamme, jota hän oli seurannut, kun kokoonnuimme ennen koronaa melko säännöllisesti uimahallilla. Siinä k
Lähetä kommentti
Lue lisää